Wittgensteinin tuotanto jaetaan usein varhaiseen ja myöhäiseen kauteen. Varhaisfilosofiassaan hän kiteytti ajatuksensa kuuluisaan mietelmään ”kieleni rajat merkitsevät maailmani rajoja”. Myöhäistuotannossaan Wittgenstein totesi filosofian olevan taistelua sitä vastaan, että annamme kielen välineiden noitua ymmärryksemme.
Wittgenstein ilmoittautui heti ensimmäisen maailmansodan synnyttyä vapaaehtoiseksi Itävalta-Unkarin armeijaan. Sodan aikana hän kirjoitti maineikkaimman teoksensa ”Loogis-filosofisen tutkielman”. Teoksen mukaan mielekkäät lauseet ovat maailman asiantilojen kuvia. Lauseet sanovat aina maailman olioiden olevan tavalla tai toisella ja maailma voi joko vastata lausetta tai olla vastaamatta. Toisessa teoksessaan ”Tractatuksessa” Wittgenstein pohtii logiikan näkökulmasta kielen ja maailman välisen yhteyden edellytyksiä. Teoksessa hän kyseenalaisti filosofisen tutkimuksen. Hänen mielestään filosofiset ongelmat olivat näennäisiä. Ongelmat johtuivat siitä että filosofit yrittävät ylittää kielen asettamat rajat.
Wittgenstein ilmoittautui heti ensimmäisen maailmansodan synnyttyä vapaaehtoiseksi Itävalta-Unkarin armeijaan. Sodan aikana hän kirjoitti maineikkaimman teoksensa ”Loogis-filosofisen tutkielman”. Teoksen mukaan mielekkäät lauseet ovat maailman asiantilojen kuvia. Lauseet sanovat aina maailman olioiden olevan tavalla tai toisella ja maailma voi joko vastata lausetta tai olla vastaamatta. Toisessa teoksessaan ”Tractatuksessa” Wittgenstein pohtii logiikan näkökulmasta kielen ja maailman välisen yhteyden edellytyksiä. Teoksessa hän kyseenalaisti filosofisen tutkimuksen. Hänen mielestään filosofiset ongelmat olivat näennäisiä. Ongelmat johtuivat siitä että filosofit yrittävät ylittää kielen asettamat rajat.
Wittgensteinin myöhemmältä kaudelta on jälkipolville jäänyt paljon muistiinpanoja ja luentomateriaalia sekä muutama vasta paljon myöhemmin julkaistu kirja. Tärkein myöhäiskauden teos on Filosofisia tutkimuksia.
Wittgenstein kutsui kielen käyttötapoja kielipeleiksi, hän korosti kielen merkitystä maailman luomisessa. Esimerkiksi rukoilulla, anteeksipyytämisellä, kiroilulla ja muilla kielen käyttötavoilla on omat kielipelinsä. Wittgensteinin mielestä filosofiset ongelmat johtuivat kielen väärinkäytöstä, hänen mukaansa kielen väärinkäyttöä on kahden tai useamman kielipelin sekoittaminen.
Wittgensteinin kielipeliajatus on vaikuttanut uskonnonfilosofiseen keskusteluun ja fideismin syntyyn.
